Toimitilamarkkina syksyllä 2026: Pirkanmaan ja Uudenmaan tilatarpeet

21 syyskuun, 2026 · Tilatutka

Toimitilamarkkina näyttää tilastoissa erilaiselta kuin puhelimessa. Tilastot kertovat vajaakäyttöasteista, transaktiovolyymeista ja neliöhinnoista, kun taas yrittäjän kanssa puhuttaessa asia kuuluu niin, että konepajalla on kaksi konttia pihalla ja uusi kone tilattuna.

Me katsomme markkinaa jälkimmäisestä suunnasta. Seurannassamme on noin 110 000 yritystä ja tietokannassamme yli 460 000, ja pääosa varmennetuista tilatarpeista tulee Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta.

Alla käymme läpi, millaisia tarpeita näiltä kahdelta alueelta tulee, miten ne eroavat toisistaan ja mitä eroista kannattaa päätellä, jos myyt halleja, tiloja tai välityspalvelua. Luvut ovat suuntaa-antavia ja kuvaavat syksyn 2026 tasoa.

Uudellamaalla vuokrataan, Pirkanmaalla rakennetaan

Uudellamaalla tilatarve on useimmin vuokrakysymys. Tarjontaa on, tontti on kallista ja lähellä keskustaa harvassa, ja yritykselle on nopeampaa siirtyä valmiiseen tilaan kuin rakennuttaa oma. Kehä III:n vyöhykkeellä sama neliö voi maksaa kaksinkertaisesti siihen verrattuna, mitä se maksaa kolmenkymmenen kilometrin päässä pohjoiseen.

Pirkanmaalla sama tarve kääntyy useammin rakentamiseksi. Tontti on halvempi, kunnat kilpailevat yrityksistä aktiivisesti, ja kasvava pk-yritys päätyy helpommin rakennuttamaan oman hallin kuin maksamaan vuokraa kaksikymmentä vuotta. Tampereen ympäryskunnat, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala, ovat tässä keskeisiä, ja niissä on tyypillisesti tonttia tarjolla.

Käytännön ero myynnille on tämä: samasta tilatarpeesta Uudellamaalla hyötyy useammin vuokranantaja ja välittäjä, Pirkanmaalla hallitoimittaja ja kiinteistökehittäjä. Julkaisemme Pirkanmaan yrityskannan kunnittain maakuntasivullamme, jos haluat katsoa oman kuntasi luvut.

Mitkä kokoluokat toimitilamarkkinassa liikkuvat

Iso osa julkisesta keskustelusta koskee suuria kohteita: logistiikkakeskuksia, datakeskuksia ja kymmenientuhansien neliöiden hankkeita. Ne ovat näyttäviä mutta harvinaisia.

Valtaosa yritysten tilatarpeista on paljon pienempiä. Tavallisin haarukka on 300–1 500 neliötä, ja siihen mahtuu konepaja, LVI-urakoitsijan varasto ja toimisto, verkkokaupan pakkaamo, autokorjaamo ja pieni elintarviketuotanto.

Tämä kokoluokka on myös se, jonka moni iso rakennusliike ohittaa. Esimerkki: 700 neliön lämmin halli maksaa noin 1 500 euron neliöhinnalla reilun miljoonan euroa. Valtakunnalliselle urakoitsijalle hanke on liian pieni, alueelliselle hallitoimittajalle sopivan kokoinen. Kilpailu on siis kevyempää kuin markkinan kokonaisluvut antavat ymmärtää.

Mistä toimialoista tarpeita tulee

Tilatarve ei jakaudu tasaisesti toimialoille. Muutama ryhmä toistuu selvästi muita useammin.

Kone- ja metallialan pk-yritykset ovat tavallisin ryhmä. Tarve syntyy yleensä yksittäisestä koneinvestoinnista: uusi työstökeskus ei mahdu ovesta tai kattokorkeus ei riitä nosturille.

Rakennusalan urakoitsijat, LVI- ja sähköliikkeet mukaan lukien, tarvitsevat varastoa ja kalustohallia. Heidän tarpeensa on tyypillisesti 300–800 neliötä, ja siihen liittyy lähes aina pihavarastointia sekä toimisto-osa.

Verkkokaupat ja tukkuliikkeet kasvavat nykiten. Kun volyymi kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa, hyllystö ja keräily eivät enää mahdu vanhaan varastoon, ja tarve tulee nopeasti.

Autokorjaamot, hyvinvointipalvelut ja pienelintarviketuotanto muodostavat neljännen ryhmän. Näissä tilalta vaaditaan jotain erityistä, kuten öljynerotinta, korkeutta, hygieniapintoja tai riittävää ilmanvaihtoa, ja siksi sopiva tila löytyy harvemmin valmiina.

Myynnin kannalta tästä seuraa yksi käytännön ohje: rajaa alue ja toimiala yhtä aikaa. Yksi myyjä, joka tuntee kymmenen kunnan konepajat, tuottaa enemmän kuin myyjä, joka soittaa kaikille kaikkialla.

Hintataso, jota vasten tarpeita verrataan

Uusi tila maksaa molemmilla alueilla tyypillisesti 20–35 prosenttia enemmän kuin vastaava 1980-luvun kohde. Uudisrakentamisen puolella hallin neliöhinta liikkuu syksyllä 2026 karkeasti välillä 900–1 800 euroa varustetasosta riippuen, ja kylmä halli on tuon haarukan halvin pää.

Liidien ostajalle hintaero on olennainen tieto, koska se ratkaisee, kumpaan suuntaan asiakkaan päätös kallistuu. Korkea vuokrataso ja halpa tontti kääntävät laskelman rakentamisen puolelle, maltillinen vuokrataso ja kallis tontti vuokraamisen puolelle. Sama yritys voi siis päätyä eri ratkaisuun sen mukaan, kummalla puolella maakuntarajaa se sijaitsee.

Kausivaihtelu on todellinen ilmiö

Tilatarpeet eivät jakaudu tasaisesti vuodelle. Kaksi selvää piikkiä toistuu vuodesta toiseen: alkuvuosi tammikuusta maaliskuuhun, kun budjetit on hyväksytty, ja syksy elokuusta lokakuuhun, kun kesälomat ovat ohi ja seuraavan vuoden suunnittelu alkaa.

Heinäkuu on hiljaisin kuukausi, ja joulukuun jälkipuolisko lähes yhtä hiljainen.

Myynnin kannalta tämä tarkoittaa, että syksyllä tulevat tarpeet toteutuvat tyypillisesti seuraavan vuoden aikana. Kesän 2027 valmistumista tavoittelevan hallihankkeen keskustelut käydään siis nyt. Yhdeksän kuukauden rakennusaika ja kolmen kuukauden lupakäsittely eivät jousta sen takia, että kauppa saatiin myöhään.

Vuokrapuolella sykli on lyhyempi, mutta sama ilmiö näkyy siinäkin. Loka- ja marraskuussa sovittu muutto ajoittuu useimmiten kevääseen, koska irtisanomisaika ja muutostyöt vievät oman aikansa. Loppuvuoden hiljainen kalenteri kertoo siis lähinnä siitä, että päätökset tehdään juuri silloin ja näkyvät vasta myöhemmin.

Mitä syksy tarkoittaa käytännössä

Tästä markkinasta kauppaa saavat myyjät erottuvat muista lähinnä ajoituksen ja vastausnopeuden perusteella.

Yrityksen tilatarve elää tyypillisesti 6–18 kuukautta ennen kuin se näkyy tarjouspyyntönä tai lupahakemuksena, ja siinä vaiheessa toteuttaja on usein jo valittu. Varmennettu tarve vanhenee myös nopeasti: viikon vastausaika tarkoittaa käytännössä sitä, että joku toinen on jo käynyt paikan päällä.

Kolmas tekijä on alueellinen kohdennus. Yksi myyjä ei kata koko Uuttamaata mielekkäästi. Maakuntamalli, jossa alue jaetaan myyjille ja jokainen tuntee oman kuntansa tontit, tuottaa enemmän kuin sama määrä puheluita hajautettuna koko Etelä-Suomeen.

Siitä, mitä varmennettu tilatarve käytännössä sisältää, kirjoitimme erikseen toimitilaliidejä käsittelevässä artikkelissa.

Haluatko nähdä oman alueesi tilanteen

Kunnat eroavat toisistaan enemmän kuin maakuntatason luvut kertovat. Nokian, Kangasalan, Vantaan ja Espoon yrityskannat ja tonttitilanteet ovat hyvin erilaisia keskenään.

Varaa esittely, niin käydään läpi oman kohdealueesi yrityskanta ja se, millaisia tilatarpeita sieltä on viime kuukausina kertynyt. Myymme liidejä aluetilauksena, eli yhdellä kuukausihinnalla sovitulta maakunnalta. Voit myös soittaa numeroon 045 329 7290.

Usein kysyttyä

Mistä nämä luvut ovat peräisin? Hintahaarukat ovat markkinalta koottuja suuntaa-antavia arvioita syksyn 2026 tasolla, eivät tilastoviranomaisen lukuja. Yrityskantaa koskevat luvut ovat omasta tietokannastamme: seurannassa on noin 110 000 yritystä ja tietokannassa yli 460 000. Yksittäisen kohteen hinta voi poiketa haarukasta kumpaankin suuntaan.

Kattaako Tilatutka muutakin kuin Uudenmaan ja Pirkanmaan? Kartoitamme koko Suomea, mutta volyymi painottuu näille kahdelle alueelle, koska yrityskanta on siellä tihein. Muiden maakuntien osalta kannattaa kysyä tilanne esittelyssä ennen kuin teet päätöksiä.

Onko toimitilamarkkina nyt vuokralaisen vai vuokranantajan markkina? Se vaihtelee tilatyypeittäin. Toimistopuolella tarjontaa on paikoin runsaasti, ja siellä vuokralaisen neuvotteluasema on parempi. Hyvin sijoitetuista, korkeista ja lämpimistä halleista on sen sijaan monin paikoin pulaa, mikä näkyy siinä että osa tarpeista kääntyy uudisrakentamiseksi.

Miten toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla eroavat Pirkanmaasta? Pääkaupunkiseudulla tilatarve ratkeaa useimmin vuokraamalla, koska tarjontaa on ja tontti on kallista; Kehä III:n vyöhykkeellä neliö voi maksaa kaksinkertaisesti verrattuna 30 kilometriä pohjoisempaan. Pirkanmaalla sama tarve kääntyy useammin oman hallin rakennuttamiseksi, koska tontti on halvempi ja kunnat kilpailevat yrityksistä. Vuokratasossa ero on selvin lämpimissä tuotantohalleissa: Uudellamaalla 9–13 ja Pirkanmaalla 7–10 euroa neliöltä kuukaudessa.